Mustikanpoimintaa ja mustelmia – Voiko onnettomuuksia välttää?

Kirjoittaja: XC Party Hero Piia Jylhä, NUTS Housen verkkovalmennusryhmästä

Viikonlopun aikana on tullut mietittyä tämän hyvin rakkaan ja haastavan lajimme kääntöpuolia. Suureksi harmiksemme yksi tiimimme jäsenistä koki valtavan epäonnen hetken, vain päivää ennen suunniteltuja tekniikkatreenejämme. Hän joutui ambulanssireissun saattelemana perumaan osallistumisensa yhteiseen tapaamiseen ja treeniin. Näillä näkymin onnettomuuden vuoksi häneltä jää myös tavoitetapahtuma Ylläs-Levi MTB ajamatta.

Kaikkien tiimin jäsenten sympatiat ovat hänen puolellaan, ja varmasti jokainen päivittäin miettii, mikä voinnin tilanne on nyt. On koitettu tsempata, että kyllähän sitä uusia tapahtumia tulee. Mutta se tuntuu haljulta siinä vaiheessa, kun tekeminen on tähdännyt tiettyyn pisteeseen ja tuohon pisteeseen pääsy estyykin äkillisen, täysin ennalta arvaamattoman syyn vuoksi. Kukapa sitä osaisi tapaturmia ennakoida. 

Samoin menneenä viikonloppuna kisattiin Seinäjoella ja sieltäkin somefeedini kertoi kipeitä kuulumisia: itseni viime aikoina tiukasti tuloslistoilta seuraamani kokenut naiskuski oli joutunut keskeyttämään kisansa ikävän loukkaantumisen vuoksi. Tikkejä polveen oli tullut peräti kuusi ja lepoa siis tälle kesälle parhaimpaan kisakauteen jonkin aikaa tiedossa. Auts!

Nämä tapahtumat saivat mieleeni tulvahtamaan muistoja omasta ajostani ja siihen liittyneistä onnettomista sattumuksista menneiltä vuosilta. Olen onnekas, että en ole kuitenkaan pahemmin satuttanut itseäni. Tikkejä olen saanut vain kerran, kun huonosta tuurista johtuen kolautin sääriluuni ikävin seurauksin terävään kiveen. Kerran harkintani petti erään bike parkin radan vaativuuden suhteen. Komean rysäyksen saattelemana tulin oikea kylki ja pää edellä tantereeseen. Kypärä oli tilanteessa korvaamattoman tärkeä ja ulkoisilla ruhjeilla selvittiin.

Ennakoida voi ja pitää, mutta aina se ei riitä

Juttelimme Iinatissa tekniikkatreenien välissä Kusti -koutsin kanssa tapaturmista. Hänelläkin oli kerrottavanaan tapaus, jossa varsin kokenut kuski oli yksinkertaisesti huonosta tuurista johtuen satuttanut itsensä pahasti. Tulimme porukalla keskustellessamme siihen lopputulokseen, että vahinkoja käy kaikille, myös kokeneille kuskeille ja kaikkea ei voi todellakaan ennakoida.

Ulkopuolisia vahingoille altistavia tekijöitä voi olla vaikkapa kurainen keli tai irtokivet. Ilman muuta varsinkin aloittelevalla kuskilla tekniikan opettelu parantaa myös ajoturvallisuutta. Kannattaa muistaa pitää järki mukana, ettei yliarvioi kykyjään.

Olen itsekin tähän asti huomannut valtavaa edistystä tuonne viiden vuoden takaiseen tekniseen osaamiseeni, mutta silti otan edelleen toisinaan pelottavat paikat mieluummin turvallisesti taluttaen, kuin että yrittäisin väsyneenä ja pelokkaana, kroppa jännittyneenä yrittäisin ylittää itseni.

Väsymys ja energiavaje voivat olla turvallisuusriski

Olen myös oppinut tuntemaan sen, milloin on aika tankata lisäenergiaa. Energiavajeessa muuttuvat mystisesti juurakot korkeammiksi ja kivet liukkaammiksi ja mieliala voi painua epätoivon puolelle. Pitää tuntea rajansa. Hyvävoimaisena ja skarppina niitä rajoja voi myös yrittää välillä venyttää, ja tällä tavoin kehittyä teknisesti.

Vahinkoihin liittyvistä arvista tulee mieleen väistämättä lasten elokuva, jossa kiiltävä kilpa-auto Salama McQueen jutteli nuhjuisen hinausauto Martin kanssa ja ihmetteli, eikö kolhuista Marttia haitannut nuo lukuisat lommot kyljessään. Martti tokaisi, että ne tuovat hänelle hyviä muistoja mieleen. Ajatus on totta – mutta silti pidän paljon parempana sitä, että pysytään mahdollisimman kolhiintumattomina, vaikka ne vahingot vähän lajin luonteeseen kuuluukin.

Kypärä päähän ja 112 sovellus kännykkään

Pidetään aina lenkillä kypärä päässä, pidetään huoli itsestämme ja kaverista jos jotain sattuu. Muistetaan myös ladata puhelimeen 112 sovellus, jolloin on helppo vahingon sattuessa kertoa tarkka sijainti, ja apu löytää tarvittaessa nopeasti paikalle. Oudoille reiteille on paras lähteä aina kaverin kanssa ja mukaan reissuun kannattaa pakata mieluummin hiukan ylimääräistä energiaa ja juotavaa kuin liian vähän. Energiatankkaus matkalla auttaa taas ajatusta kirkastumaan ja meno pysyy turvallisena.

Turvallista ajoa ja treeni-iloa!

-Piia