Oma tili

Osaatko hengittää? Nenähengityksellä saat mahtavia terveyshyötyjä

Blogijuttu on James Nestorin Hengitys -kirjasta, jossa yhdistellään lääketieteen, biokemian, psykologian ja fysiologian näkemyksiä hengityksestä. Lisäksi kirjassa esitellään ikivanhoja hengitystekniikoita.

Nenä on terveen ihmisen pääasiallinen hengitysreitti sekä valveilla että nukkuessa. Nenä kostuttaa, lämmittää ja puhdistaa sisään hengitettyä ilmaa. Sen sanotaan vaikuttavan myös ylähengitysteiden lihasten toiminnan säätelyyn. Nenän virtausvastus vaikuttaa sisäänhengityksen aikana nielussa syntyvään alipaineeseen, ja tämä taas säätelee ylähengitystielihasten aktivoitumista. Nenä aiheuttaa kaksi kolmasosaa koko hengitysteiden vastuksesta nenähengityksen aikana.

Nenän kautta hengittäminen vähensi kokonaisrasitusta puolella Douillardin testeissä.

Jokaisessa ihmisessä on noin 37 biljoonaa solua. Kun ne saavat happea, ne tuottavat energiaa 16 kertaa enemmän kuin ilman happea. Ihmisen tulisi pyrkiä energiatehokkaaseen ja happea hyödyntävään aerobiseen hengittämiseen nenän kautta, josta ei jää kuona-aineita elimistöön niinkuin suun kautta hengittäessä jää. Muita haittoja suun kautta hengittämisessä on kuona-aineiden lisääntymisen lisäksi se, että elimistöstä poistuu 40% enemmän nestettä kuin nenän kautta hengitettäessä.

Huippu-urheilijoiden valmentajana toiminut Doullard on järjestänyt pyöräkokeen ”nenähengitys vs. suuhengitys” useaan otteeseen 20 vuoden ajan. Kokeissaan hän on tullut siihen johtopäätökseen, että suun kautta hengittäminen heikentää urheilusuoritusta ja ihmisten terveydentilaa.

Pyöräilytesti

Doullard uusi hengityskokeensa ammattipyöräilijöillä. Kokeeseen osallistuneiden ammattipyöräilijöiden sydämen sykettä ja hengitystiheyttä mitattiin ja vastusta lisättiin portaittain. Urheilijoiden energiankulutus kasvoi koko suorituksen ajan. Ensimmäisen kokeen aikana Doullard kehotti urheilijoita hengittämään ainoastaan suun kautta. Vastuksen lisääntyessä myös hengitys tiheni. Kokeen raskaimmassa osuudessa osallistujat polkivat 200W teholla ja alkoivat jo puuskuttaa suun kautta.

Sama koe suoritettiin uudelleen, mutta tällä kertaa urheilijat hengittivät vain nenän kautta. Vastuksen lisääntyessä tällä kertaa hengitystiheys laski. Kun teho jälleen loppuvaiheessa oli 200W, esimerkkinä yksi osallistujista hengitti nenän kautta 14 kertaa minuutissa, kun vastaava luku oli ollut suun kautta 47 kertaa minuutissa. Sydämen syke oli alussa ja lopussa sama, vaikka suorituksen vaikeusaste oli kymmenkertaistunut.

Nenän kautta hengittäminen vähensi kokonaisrasitusta puolella ja lisäsi suorituskykyä huomattavasti. Urheilijat tunsivat itsensä parempivoimaiseksi nenähengityskokeen jälkeen kuin suun kautta hengityksen jälkeen.

Lisää löydöksiä kävi ilmi vapaasukeltajia tutkittaessa

  • hengityskyky on suorituskykyä parantava “lääke”
  • hengitystapoja on yhtä monia kuin maailmassa on ruokalajeja.
  • joillakin sukeltajilla oli oikea hengitystekniikka lisännyt keuhkojen tilavuutta jopa 30%.
  • jokainen sisään ja uloshengitys vaikuttaa kehoon eri tavalla, riippuen miten se tehdään.

Mitä tapahtui sieraimet tukittuina?

Seuraavaksi kirjan toimittaja osallistui lääketieteelliseen kokeeseen, jossa hänen sieraimensa tukittiin kumitulpilla ja kirurginteipillä 10 päivän ajaksi ja hän sai hengittää vain suun kautta. Seuraukset olivat dramaattiset:

  • Kuorsaus lähes viisinkertaistui
  • Obstruktiiviawt uniapneaoireet tulivat 25 kertaa yössä
  • Veren happitaso putosi 85 prosenttiin
  • Päänsärky lisääntyi
  • Kurkun rakenne alkoi pienentyä eli nenähengitys kanavat alkoivat surkastua
  • Syvä uni väheni, jonka seurauksena vasopressiinin eritys väheni. Vasopressiini säätelee virtsaamisen tarvetta. Suun kautta hengittäessä piti käydä vessassa monta kertaa yössä ja lisäksi janontunne kasvoi. Myös muu hormonitoiminta häiriintyi.
  • Astmaoireet pahenivat
  • Masennusoireet jakson lopussa lisääntyivät ja yleinen huonovointisuus kasvoivat.

Nenä vaikuttaa lähes kaikkeen

Nenä puhdistaa, lämmittää ja kosteuttaa hengitysilman elimistölle sopivaksi. Nenä liittyy oleellisesti myös erektiohäiriöihin, ja se aktivoi sellaisten hormonien ja kemikaalien eritystä, jotka tehostavat ruoansulatusta ja madaltavat verenpainetta. Nenä reagoi naisten kuukautiskiertoon ja säätelee sydämen sykettä.

Oikea sierain on kaasupoljin, verenkierto vilkastuu sen kautta hengitettäessä, lämpötila nousee ja kortisolitaso ja verenpaine nousee. Hengittäminen oikean sieraimen kautta ohjaa verenkiertoa vastakkaiseen aivopuoliskoon, jossa sijaitsevat kielelliset, matemaattiset kyvyt ja looginen päättely.

Vasemman sieraimen kautta hengittäminen toimii jarruna oikean puolen kaasulle. Vasen sierain on vahvemmin kytköksissä parasympaattiseen hermostoon ja ohjaa verenkiertoa oikealle aivopuoliskolle. Tämä puolestaan rauhoittaa.

Hengityskirja avaa uusia näkökulmia vanhaan taitoon.

Yleisesti ihmiset hengittävät nykyisin liikaa suun kautta ja eivät aktivoi palleaa. Pallea on ”toinen sydän” ja sen aktivoimalla saa lisää tehoa hengitykseen. Rauhallinen syvähengitys rauhoittaa hermostoa ja mieltä vagushermon kautta.

Ja niinkuin meidän valmennuksissamme ohjataan, kannattaa suurin osa lenkeistä tehdä nenähengityksellä ja matalilla sykkeillä. Puuskuttaminen suun kautta kertoo, että rasituksesta tulee helposti liian kova, puhumattakaan muista haitoista.