Digiliikuntaa ja biohakkerointia tuntureilla
Kirjoittaja: XC Master Satu Puolakka
Toukokuun alussa tein ison elämänmuutoksen ja muutin Sallaan. Yllättäen elämä tarjosi minulle mahdollisuutta päästä vetämään liikunnan hanketta. Hankkeen nimi ”Digiliikuntaa ja biohakkerointia” kuulosti niin mielenkiintoiselta, että pakkohan siihen tilaisuuteen oli tarttua. Ja toteutuihan samalla yksi unelmistani Lappiin muutosta.
Digiliikunta aktivoi kuntalaisia myös syrjäseuduilla
Hankkeen tarkoituksena on tuoda liikunta lähemmäksi Sallan kuntalaisia. Sallassa on paljon sivukyliä, joista liikkumaan lähteminen kirkonkylän tai Sallatunturin liikuntapaikoille voi tuoda oman haasteensa, varsinkin jos ei omista autoa. Ja asuuhan kylillä paljon ikäihmisiä, joiden kotona selviytyminen vaatii liikuntakyvyn säilymistä.
Digiliikunnan avulla liikkuminen helpottuu. Korona-aika on tuonut paljon haasteita lähiliikunnan järjestämiseen, joten kaikenlaiset etäliikuntamahdollisuudet on otettu käyttöön. Ja tätähän kokeillaan myös Sallassa, jossa halutaan olla mukana nykyteknologian tarjoamissa mahdollisuuksissa. Etäjumppaa on pidetty nyt ahkerasti. Oma ajatukseni on, että hyvillä liikuntapalveluilla ihmiset saadaan helpommin viihtymään myös pienillä paikkakunnilla.
Biohakkeria kiinnostaa hyvinvointi ja teknologiat
Asuukohan meissä jokaisessa pieni biohakkeri? Itsestäni tunnistin tämän piirteen kun tutustuin syvemmin mitä kyseinen termi tarkoittaa. Biohakkerit pyrkivät optimoimaan terveytensä ja suorituskykynsä nykyteknologian avulla. Apuna tässä ovat erilaiset mittarit ja älykellot.
Minä esimerkiksi seuraan unta ja stressitasoa. Haluan myös optimoida ruokavalioni mahdollisimman hyväksi, jotta se tukisi juoksuharjoitteluani, seuraan harjoitteluni kehityskäyrää eli suorituskyvyn tulisi olla tänään aina vähän parempi kuin eilen.
Kokonaiskuormituksen seuranta tärkeää
Ehkäpä tärkein kaikesta on muun elämän kuormituksen vaikutus omaan hyvinvointiin. Tästä tuli itselle muistutus keväällä muuton yhteydessä. Jossakin vaiheessa huomasin, että leposykkeeni on aamuisin poikkeuksellisen korkea jatkuvasti, ilman että olisin ollut sairaana. Kävin tekemässä harjoituksia, mutta jossakin vaiheessa huomasin olevani ”kireä kuin viulunkieli”, koska tekemättömät ”työt” aiheuttivat stressiä.
Aloin stressaamaan jo valmiiksi seuraavaa päivää, kun mietin mitä kaikkea olisi tehtävä ja olisi ehdittävä juoksemaankin. Mieli teki juoksemaan, mutta huomasin sen olevan kuitenkin suurin stressin aiheuttaja. Niinpä jätin rohkeasti harjoittelun hetkeksi tauolle ja päätin, että on viisaampaa hoitaa suuremmat elämänmuutokset pois alta. Sallaan muutettuani leposykkeet aleni normaalille tasolle ja yöuni palasi laadultaan hyväksi. Sitten oli taas tavoitteellisempien treenien aika.
Biohakkerointi on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja laaja aihe ja mitä enemmän asiaan perehtyy, sen laajemmaksi alan näkymät kehittyvät. Mittauksista saatavat tiedot ovat hyviä suunnannäyttäjiä, mutta oma tuntemus on silti tärkein. Mitkään mittarit eivät tunne käyttäjäänsä niin hyvin kuin käyttäjä itse ja usein mittareista saatavien tietojen pohjana käytetään arviointeja, jotka on saatu mittaustulosten keskiarvoista. Biohakkerointiinkin pätee hyvin sanonta että ”mittarit ovat hyvä renki mutta huono isäntä”.
