Loikkaharjoittelusta hyötyjä moneen!

Loikat ja loikkiminen on yleisnimitys suurelle määrälle eri liikkeitä ja liikkumistapoja. Loikka sisältää ponnistuksen, lentovaiheen ja alastulon. Loikkia voidaan tehdä yksittäisinä suorituksina, mutta usein niitä tehdään monia toistoja peräkkäin, jolloin puhutaan loikkimisesta. Perinteisten loikkien lisäksi niitä voidaan tehdä myös sauvakävelysauvojen kanssa, jolloin puhutaan sauvaloikista. Loikkimisessa käsillä voidaan tehostaa liikettä ja sauvaloikissa käsien työskentely on olennainen osa loikkimista. Loikkimisen ja esimerkiksi
juoksun keskeinen ero on se, että loikissa liikkeen lentovaihe kestää kauemmin.

Yhden loikan aikana pyritään yleensä etenemään mahdollisimman pitkälle, jos tehdään yksittäisiä loikkia tai muutamien loikkien sarjoja. Mikäli loikkimista tehdään pidempinä intervalleina, esimerkiksi puolesta minuutista useisiin minuutteihin, yksittäinen loikka ei ole niin pitkä, mutta loikkien frekvenssi eli toistotiheys kasvaa.

Yksittäiset loikat ja lyhyet loikkasarjat

● Loikka on maksimaalinen tai lähes maksimaalinen.
● Pitkä etenemismatka ja lentoaika.
● Ponnistus on maksimaalinen tai lähes maksimaalinen.

Pidemmät loikkaintervallit ‘

● Loikat eivät ole maksimaalisia ja täten yhtä pitkä kuin lyhyissä loikkasarjoissa.
● Yksittäisen loikan etenemismatka ja lentoaika on lyhyempi.

● Loikkien frekvenssi on suurempi kuin lyhyissä loikkasarjoissa.
● Ponnistus ei ole maksimaalinen.

Loikkaharjoittelusta saadaan hyötyjä moneen, kuten esimerkiksi lihasten kykyyn tuottaa voimaa nopeasti, liikkumisen talouodellisuuteen, tasapainoon, nilkkojen ja jalkojen lihasten vahvistumiseen ylipäätään sekä kimmoisuuteen ja elastisuuteen. Lisäksi loikkien alastuloista
aiheutuvat tärähdykset ovat sopivina määrinä (yksilöllinen) hyödyllisiä myös luiden terveydelle. Loikat saattavat olla monille kuntoilijoille vielä vieras liikkumistapa, mutta loikkaharjoittelu on hyödyllistä myös kuntoilijoille. Loikkaharjoittelusta voi saada vaihtelua esimerkiksi perinteiseen lihaskuntoharjoitteluun sekä hyödyllisiä siirtovaikutuksia esimerkiksi juoksuun tai hiihtoon.

Loikkaharjoittelu tulee aloittaa asteittain loikkien kuormitusta ja kontakteja lisäten. Kuten monen muunkin liikuntamuodon, myös liian kuormittavan loikkaharjoittelun turhan nopea aloittaminen voi olla riski erilaisille liikunnasta johtuville vammoille. Loikkaharjoittelun
aloittamista fiksusti on mahdollista edistää loikkien liikeratoja mukailevilla lihaskuntoharjoitteilla ilman hyppyä. Lihaskuntoharjoitteita voidaan asteittain viedä vaativampaan suuntaan muun muassa lisäämällä tasapainon vaatimusta sekä yhdistämällä niihin hyppyjä. Loikkaharjoittelu ja sen aloittaminen ei siis ole pelkkiä 100 %:n yrityksellä tehtyjä loikkia.

Loikkaharjoittelun aloittamisen avaintekijöitä ovat:
● oikeaoppisten loikkatekniikoiden opettelu,
● lihasvoiman ja liikehallinnan parantaminen yksilöllisen tason tarpeet huomioiden,
● tasapainoa vaativien lihaskuntoliikkeiden ja hyppyjen kautta eteneminen loikkiin sekä
● loikkakontaktien eli niin sanotusti loikkamäärien maltillinen nostaminen esimerkiksi
viikkotasolla.

Eiköhän loikita syksyyn!��