Osallistuin Sveitsissä Engadinin hiihtomaratonille! Engadin on yksi maailman suurimmista ja korkeimmalla sijaitsevista hiihtomaratontapahtumista, noin 1850 metrin korkeudessa. Asun Englannissa, joten lumella hiihtäminen ei ollut mahdollista osana harjoitteluani. Siksi päätin valmistautua Idan Hiihtäjän Syksy -harjoitusohjelman avulla.

Haasteita ja niiden selättäminen
Harjoitteluni Engadiniin ei kuitenkaan edennyt aivan suunnitelmien mukaan, eikä syynä ollut pelkästään lumen puute. Juuri ennen harjoitusohjelman aloittamista menin viikoittaiseen juoksukerhooni ja huomasin heti, että jokin oli pielessä. En pysynyt muiden vauhdissa ja hengitys tuntui pinnalliselta. Leposykkeeni oli noussut ja sykevälivaihtelu laskenut. Olin nukkunut pitkään, mutta heräsin silti uupuneena.
Useiden tutkimusten, kuten verikokeiden ja EKG:n, jälkeen selvisi, että kärsin urheilijoiden suhteellisesta energiavajeesta eli RED‑S:stä. Tila liitetään usein huippu-urheilijoihin, mutta myös harrastajat voivat kohdata sen. Haluan kertoa tämän heti alussa, koska on tärkeää muistaa, että kuka tahansa liikkuja voi ajautua liian vähäiseen energiansaantiin. Oman kehon kuunteleminen ja palautumisen huomioiminen ovat olennaisia. Toipuminen vie aikaa ja kunto ei välttämättä palaudu heti entiselle tasolle, mikä on hyväksyttävä osa prosessia.
Videoilta ohjeita treenihin
Vaikka en pystynyt hyödyntämään harjoitusohjelmaa täysipainoisesti muutamaan kuukauteen, se antoi minulle silti selkeän rakenteen ja paljon hyviä ideoita niille päiville, jolloin pystyin harjoittelemaan. Lokakuussa ja marraskuussa tein jonkin verran sauvakävelyä. Lisäksi tein viikoittain kimmoisuusharjoituksia Idan videoiden mukaan, voimaharjoittelua personal trainerini kanssa sekä laitepilatesta, joka vahvisti erityisesti hiihdossa tarvittavia keskivartalon lihaksia.

Ymmärrys enerigansaannista
Tammikuussa olin vihdoin valmis aloittamaan varsinaisen maratonharjoittelun ja pystyin hyödyntämään ohjelmaa kokonaisuudessaan. Yksi tärkeimmistä asioista oli pitkien, rauhallisten harjoitusten korostaminen. Tein ne usein sauvakävellen, koska se aktivoi koko kehoa ja kaikkia hiihtolihaksia. Pitkiä harjoituksia varten pakkasin mukaan energiageelejä ja urheilujuomaa. Aiemmin olin usein jättänyt ravitsemuksen huomioimatta ja ajatellut, että väsymys kuuluu asiaan. Nyt ymmärrän, että tämä oli osa omaa energiavajeongelmaani.
Helmikuun alussa onnistuin tekemään yhden rullahiihtoharjoituksen. Rullahiihto ei ole täällä turvallista tavallisilla teillä, joten osallistuin London Nordic Ski Clubin järjestämään harjoitukseen. Hiihtelin 23 kilometriä hieman alle kahdessa tunnissa. Harjoituksen jälkeen tiesin, että maraton kuukauden päästä olisi mahdollinen. Olin kilpahiihtäjä nuorena, joten tiesin tekniikkani olevan edelleen hyvä. Kunto oli kohenemassa ja odotin haastetta innolla!

Vuokrasukset mukaan ja intoa täynnä lumelle
Saavuin Sveitsiin torstai-iltapäivänä ja menin seuraavana aamuna hakemaan vuokrasukseni. Olin pyytänyt kilpasuksia ja sellaiset myös sain. Vuokraamon nainen ilahtui kuullessaan, että olen suomalainen. Hän kertoi lähtevänsä seuraavalla viikolla hiihtomatkalle Äkäslompoloon ja tehneensä saman matkan jo yli 20 vuoden ajan.
Saatuani sukset en kuitenkaan noudattanut Idan kilpailuviikon suunnitelmaa, jonka mukaan torstaina olisi levätty ja lauantaina tehty vain kevyt verryttely. Olin niin innoissani, että hiihdin 10 kilometriä sekä perjantaina että lauantaina. Engadinin laakson maisemat olivat uskomattomat ja aurinko paistoi kirkkaasti. Olin täysin haltioissani. Uskon, että moni olisi tehnyt samoin, jos ei olisi päässyt hiihtämään lumella kahteen vuoteen!

Kokenut hiihtäjä hyödynsi ruuhkassa osaamistaan
Sunnuntaina 8. maaliskuuta oli maratonpäivä. Lähtöryhmäni oli melkein joukon loppupäässä. Jokaisessa ryhmässä oli noin 500 hiihtäjää ja minä olin ryhmässä 24. Kilpailu alkoi Malojasta ja ensimmäiset 10 kilometriä hiihdettiin suurimmaksi osaksi järven jäällä. Pystyin etenemään hyvin hyödyntämällä ladun reunaosaa, jota monet välttelivät jään takia, mutta kokeneelle hiihtäjälle se toimi erinomaisesti.
Ensimmäinen ylämäki toi kuitenkin eteen valtavan ruuhkan. Ihmiset seisoivat mäen juurella ja jouduimme odottamaan vuoroamme. Mukana oli paljon hiihtäjiä, joilla ei ehkä ollut paljoa kokemusta ylämäkihiihtämisestä. Myös seuraavissa nousuissa ja laskuissa eteneminen oli ajoittain hidasta. Pontresinaan, noin 20 kilometrin kohdalle, saavuttuani ruuhka helpotti ja pystyin hiihtämään vapaammin.


Turhautuminen unohtui nopeasti, kun ympärillä avautuivat Engadinin laakson upeat maisemat. Ne olivat henkeäsalpaavat ja tunsin itseni onnekkaaksi saadessani olla mukana. Reitin varrella oli runsaasti kannustajia ja juomapisteitä, erityisesti puolimatkan jälkeen. Hyödynsin jokaisen pisteen ja otin energiageelin noin 40 minuutin välein.

Lopputunnelmat ja tavoitteet
Olin erittäin tyytyväinen aikaani, mutta ennen kaikkea olin valtavan onnellinen siitä, että pääsin maaliin. Loppuvuodesta olin vielä epäillyt, onnistuisiko osallistuminen lainkaan.
Aion osallistua toiseen hiihtomaratoniin ensi vuonna ja tiedän, että Idan harjoitusohjelmat voivat auttaa minua valmistautumaan seuraavaan haasteeseen!
-Niina


Hanki sinäkin punainen lanka harjoitteluusi verkkovalmennuksistamme! Hiihtäjän Kesä 5kk-ohjelma avautuu 1.4.2026 https://xcparty.fi/tuote/hiihtajan-kesa-verkkovalmennus-5kk/