Teknisen maastoajon korkeakoulu: Mika Mäenpään kisaraportti NUTS Ylläs-Leviltä
Lapin upeissa maisemissa maastopyöräily on kokemus, jonka vuoksi pohjoisen kisoihin ei kyllästy. Tänä vuonna oli vuorossa NUTS MTB Ylläs-Levi kisa, jossa matkana oli 55km Ylläkseltä tunturien halki Leville. Kisassa oli myös 30km ja 75km sarjat.
Ajamaan lähdettiin sateisessa ja märässä kelissä. Kaksi viimeistä päivää oli myös satanut vettä, joten reitti oli mutainen ja liukas. Lähtö oli Äkäslompolosta hissien ala-asemalta, josta suunnattiin Isometsän laskuun latupohjaa pitkin. Lähdin heti vetämään porukkaa, koska halusin päästä laskuun ensimmäisenä. Laskun jälkeen reitti suuntasi Kukastunturille, joka piti alkuperäisen suunnitelman mukaan huiputtaa, mutta ukkosen takia reitti muutettiin kiertämään tunturin kylkeä pitkin. Kukastunturin toisella puolella on Kotamaja, josta suunnattiin kohti Pyhäjärveä erittäin teknistä polkua pitkin. Tuo osuus on noin 10km pitkä työpätkä, jossa ei pysty palautumaan lainkaan teknisyyden takia. Märällä kelillä reitti oli todella hidas ja liukas ajaa.
Pyhäjärveltä Aakenuksentielle on reitin teknisesti vaikein osuus. Pituudeltaan tuo pätkä on vain 5km, mutta ajallisesti siihen meni yli 20 minuuttia. Kaaduin osuudella kahdesti, minkä seurauksena polvi aukesi ja pyörän tanko vääntyi. Matka kuitenkin jatkui, kun sain tangon väännettyä takaisin. Aakenuksentieltä Leville oli vielä matkaa yli 20km, mutta reitti on teknisesti helppoa. Nousua kuitenkin tulee paljon. Aluksi noustaan Homevaaralle, jonka jälkeen lasketaan hiekkatielle, josta lähdetään nousemaan Pyhätunturille. Nuo nousut olivat myrkkyä reisille ja vauhti hiljeni huomattavasti.
Pyhätunturilta laskettiin Kätkätunturin päähän, josta maaliin oli enää alle 10km helppoa latupohjaa. Vaikka olin kuluttanut kaikki voimat Pyhätunturin nousuun, jaksoin puristaa vielä tuon viimeisen helpon pätkän. Maalissa olin ajassa 2h 56min ja luulin aluksi olleeni viides, mutta voitinkin hopeaa! Samalla reitillä oli nimittäin ajajia myös 30km ja 75km matkalta mukaan lukien sähköpyöräsarjat, joten minut olikin ohittanut 55km voittajan lisäksi pari sähköpyörää ja 75km kärki. Mahtava yllätys!
Olin tyytyväinen kisaan, vaikka kaaduin ja tein monta virhettä Pyhäjärven osuudella. Kisa oli matkaltaan pisin, jossa olen koskaan ajanut, joten kehitystä on tullut kunnossa ja ajotaidoissa. Valmistautuminen meni myös hyvin ja sain kropasta kaiken irti. Kärkeen on vielä pitkä matka, mutta se kapenee joka vuosi selkeästi. Ensi vuonna reitti ajetaan Leviltä Ylläkselle, jolloin nousua on hieman enemmän. Onneksi on vielä vuosi aikaa treenata. 😉
